Etusivu » Berninpaimenkoira » Terveys » SRMA (steroidiresponsiivinen meningiitti-arteriitti)

Steriili aivokalvontulehdus SRMA

SRMA (steroidiresponsiivinen meningiitti-arteriitti) kysely berninpaimenkoirille

 

# Julkinen lista meningiittiin sairastuneista koirista (Google Doc), päivitetty 12/18

# Ilmoita koirasi SRMA-listalle (GoogleoDoc)

Koirangeenit-ryhmän yhtenä tutkimusprojektina on SRMA. Ohjeistus näytteen lähettämiseen löytyy heidän sivuilta  #Linkki


SRMA on aivokalvontulehdus, jonka aiheuttaja ei ole tartunnallinen tekijä kuten virus tai bakteeri. Sairauden aiheuttaa eläimen oman puolustusjärjestelmän ylireagointi, eli kyseessä on ns. immuunivälitteinen sairaus. SRMA ilmenee yleensä alle 2-vuotiaalla koiralla äkillisenä niskan jäykkyytenä, ontumisena ja kuumeen nousuna. Koira on vaisu ja sillä on voimakkaita kipuja. Oireet johtuvat aivokalvojen ja niiden verisuonten tulehdusreaktiosta.

Berninpaimenkoirien jalostustoimikunta on aloittanut keräämään erillisellä nettilomakkeella tietoja sairastuneista. Lomake on lyhyt ja helposti täytettävissä ja se löytyy täältä: AVAA LOMAKE

Tavoitteena on saada kokonaiskuva tilanteesta ja seurata sairauden esiintyvyyden kehittymistä bernipopulaatiossa. Myös jo edesmenneet sairastuneet voi ilmoittaa tällä lomakkeella.

Koiran omistajalla on vastuu ja oikeus antaa avoimesti tietoa koiransa sairauksista. Vastuullisen kasvattajan rooliksi jää kannustaa kasvattiensa omistajia avoimuuteen rodun parhaaksi, toimien itse aktiivisena esimerkkinä.

 

 

Tässä yhden koiranomistajan kokemus SRMA:sta, kiitos hänelle kokemuksen jakamisesta:

Miten sairaus alkoi?

Koirallani alkoi hyvin nuorena (7 kk:n iässä) ensimmäinen juoksu. Noin viikko juoksun alkamisen jälkeen tuli virtsatieinfektio, jonka oireiden yhteydessä koirallani alkoi esiintyä muitakin oireita: kuumetta, voimakasta väsymystä, pahoinvointia, kivuliaisuutta sekä selän/vatsan alueen aristusta (ei niinkään siis niskan alueelle kohdentuvaa jäykkyyttä tässä vaiheessa). Myös esim. istuutuminen oli koiralleni kivuliasta. Tällöin koiralleni määrättiin antibiootti- ja kipulääkekuurit ja oletuksena oli, että oireet johtuvat juoksusta (joka voi näin nuorella koiralla olla usein kivulias) ja virtsatieinfektiosta sekä mahdollisesti alkavasta kohtutulehduksesta. Oireet eivät kuitenkaan helpottaneet vaan pahenivat. Lattiatasolla olevasta ruokakupista syöminen ei onnistunut, maahanmeno oli vaikeaa ja vingahtelua/ulvahtamista alkoi esiintyä eri tilanteissa. Niskan ja kaulan alueen jäykkyyttä alkoi esiintyä selvemmin. Menimme uudelleen eläinlääkäriin, jossa koirastani otettiin verinäytteitä ja koirani sai vahvemmat kipulääkkeet sekä lihasrelaksanttia. Seuraavalla eläinlääkärikäynnillä epäily oli edelleen, että oireet johtuvat juoksusta, että munasarjarakkula ja kiiman pysähtyminen aiheuttavat kipuja. Kun verikoetulokset tulivat, selvisi, että koirallani on jokin autoimmuunisairaus, jolloin lähdimme Aistiin, jossa otettiin aivoselkäydinnestenäyte, jonka tulos oli selvä: SRMA. Kortisoni aloitettiin samantien ja koirani olo koheni todella nopeasti.

Kuinka nopeasti diagnoosi saatiin?

Kaiken kaikkiaan diagnoosin saaminen kesti 11 päivää. Se sisälsi viisi eläinlääkärikäyntiä. Eli liian kauan  Mutta tilannetta sekoitti se, että "loogiselta" tuntui oireiden johtuvan juoksusta ja virtsatieinfektiosta. Kunnes oireet vaan pahenivat ja lääkitys ei auttanut, niin selvää oli, että kyse on jostain muusta.

Millaisia oireita koiralla oli SRMA akuuttivaiheessa?

Kuumetta, väsymystä, pahoinvointia, kivuliaisuutta, vatsan/selän alueen aristusta ja hieman viiveellä voimakasta ja kivuliasta jäykkyyttä niskan ja koko selän alueella. Syöminen ja juominen eivät lattiatasolta onnistuneet (normaalisti ahne koira jätti syömättä ennen kuin kuppi nostettiin ylös). Istuminen ja maahanmeno olivat kivuliaita, koirani olisi ollut vaan seisomassa, pää sylissä leväten. Kun koirani ei enää jaksanut seistä ja laskeutui makuulle, se ei meinannut päästä sieltä ylös ja kun sitä meni auttamaan, se huusi kivusta.

Takapakit?

Neljä kuukautta diagnoosin saamisesta koirallani alkoi oireilu uudelleen. Tällöin oli taas virtsatieinfektio. Kortisoniannosta oli tähän mennessä laskettu puoleen aloitusannoksesta. Oireiden ilmettyä uudelleen kortisoni nostettiin aloitustasolle ja päädyttiin vielä maltillisempaan annoksen laskutahtiin. Muita takapakkeja ei ole ollut. Meillä on kotona virtsan ph-arvon tutkimista varten liuskoja, jotta voin kotona tarkkailla tarvittaessa ph-arvoja, jotta mahdolliset uudet virtsatieinfektiot saisi minimoitua.

Miten SRMA vaikuttaa tällä hetkellä koiran elämään?

Tällä hetkellä, noin 1,5 vuotta diagnoosin saamisen jälkeen, koirallani on juuri lopetettu kortisonilääkitys. Annosta pienennettiin erittäin maltillisesti ja nyt tilannetta seuraillaan kaikki peukut pystyssä.

Entä teidän suhteeseen/elämään/harrastuksiin?

SRMA ei ole vaikuttanut suhteeseemme, mutta arkielämään jossain määrin. Itse olen aina jollain tasolla "hereillä", jos vähänkin jotain poikkeavaa on koirani voinnissa. Ja jos koirallani on ollut esim. ripulia, niin aina silloin on pitänyt miettiä, että onkohan kortisoni imeytynyt kunnolla vai pitääkö antaa uusi lääke. Jos olemme itse olleet reissussa niin, että koirani on pitänyt viedä hoitoon, niin hoitopaikkaa on pitänyt ohjeistaa miten kuuluu toimia, jos oireita ilmenee. Onneksi meillä on aivan ihanat ja luotettavat hoitopaikat! Harrastuksiin se on vaikuttanut siinä mielessä, että tavoitteena meillä oli kisata, mutta kortisonin kuuluessa antidoping-listalle, kisaaminen ei ole ollut mahdollista.

Kasvattajan tuki?

Kasvattaja on "elänyt kanssamme" sairauden eri vaiheet ja tukenut hyvin. Kasvattaja on myös kannustanut avoimuuteen, esim. Berninpaimenkoirien terveyskyselyn täyttämiseen.

 

Lisätietoja voi kysellä jalostustoimikunnalta ja tässä muutama linkki tutkimuksiin:

Koirangeenit (Hannes Lohi) tutkimus

Pohjois-Amerikkalainen tutkimus